Porin Puuvillassa on hyödynnetty aurinkoenergiaa jo vuodesta 2017 lähtien, ja tänä vuonna aurinkovoimalan tehoja laajennettiin lähes tuhannella paneelilla. Forssan Kutomoalueen uusi aurinkovoimala käynnistettiin marraskuun puolivälissä. Investoinnit ovat Renorin tekoja kohti vihreää siirtymää. Taloudellista näkökulmaa unohtamatta.
Porissa Kauppakeskus Puuvillan katto on valjastettu energian tuottamiseen. Vuonna 2017 katolle rakennettiin yli 2000 paneelin aurinkovoimala, jota laajennettiin vuonna 2023 lähes tuhannen paneelin verran.
– Investointi on ollut monella tavalla kannattava. Aurinkovoimala tekee sen, mitä toimittajat ovat luvanneet. Saamme vuositasolla auringosta kahdeksan prosenttia koko kauppakeskuksen ja Puuvilla-kaupunkikorttelin käyttämästä sähköstä, kertoo Porin Puuvillan kiinteistöjohtaja Ville Mattila.
Kauniina kesäpäivänä aurinkovoimala voi tuottaa jopa 75 prosenttia koko korttelin sähköntarpeesta. Tällainen optimipäivä on aurinkoinen, mutta ei liian helteinen ja kuuma.
– Viiden vuoden kokemuksella pystyy vakuuttavasti sanomaan, että vuodet eivät ole tässäkään asiassa veljiä keskenään. Vuosivaihtelua energiantuotannossa on paljon, riippuen aurinkoisista päivistä ja lumen määrästä.
Katolle sijoitettuja aurinkopaneeleja ei ole mahdollista eikä järkevääkään käydä putsaamassa lumesta. Jos lunta on paljon, pitää aurinkoenergiaa odottaa pidemmälle kevääseen.
– Aurinkopaneelit ovat lähtökohtaisesti hyvin huoltovapaita. Hyötysuhde sille, että paneeleja käytäisiin jatkuvasti putsailemassa, on huono. Energiaa auringosta kannattaa siis ottaa silloin, kun olosuhteet sen sallivat, Mattila toteaa.
Järkeväksi on todettu myös aurinkovoiman tuottaminen omaan tarpeeseen.
– Olemme mitoittaneet aurinkovoiman tehot niin, että ylituotantoa ei synny. Käytämme siis kaiken tuottamamme sähkön itse. Kun ylijäämää ei tarvitse myydä, silloin se on kaikista tehokkainta.
Forssan aurinkovoimala rakennettu kierrätettyjen ratapölkkyjen päälle
Forssan Kutomoalueen 1200 paneelin aurinkovoimala otettiin käyttöön marraskuun puolivälissä. Aurinkovoimala on toteutettu maa-asennuksella, mikä todettiin vertailujen jälkeen parhaaksi tavaksi.
Aurinkovoimalan pinta-ala on 6500 neliötä ja sen turvallisuus varmistetaan aitaamalla alue.
– Erikoista meidän aurinkovoimalassa on se, että paneelit on asennettu käytöstä poistettujen betonisten ratapölkkyjen päälle. Pölkyt saavat uuden elämän siis vihreän energian tuotannossa, toteaa kiinteistöpäällikkö Juha Avellan.
Forssan aurinkovoimala tuottaa vuodessa sähköä 554 megavattituntia. Juha Avellanin mukaan odotukset ovat korkealla, mutta varsinaisia tuloksia on odotettava muutama vuosi.
– Käytämme auringosta saamamme energian Renorin Kutomon alueen kiinteistöissä. Lähtökohtana on, että käytämme kaiken energian itse.
Aurinkopaneelit on asennettu 25 asteen kulmaan, mikä tekee niistä huoltovapaita.
Arvoa asiakkaille ja Renorille
Porin Puuvillan aurinkopaneelit ovat kokonaisuutena yksi Suomen suurimmista kiinteistökohtaisista aurinkovoimalaitoksista. Voimalat tuottavat vuodessa energiaa 750 000 kWh kauppakeskuksen omaan käyttöön. Se vastaa 40 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energian tarvetta.
– Kaikki pienet teot vievät yhteistä asiaa eteenpäin. Meillä Puuvillassa on käytössä myös maalämpö, josta on parhaana vuotena saatu 99,5 prosenttisesti kaikki tarvitsemamme lämpöenergia. Kesällä saamme maalämpökaivoista jäähdytyksen, kertoo Ville Mattila.
– Näiden vihreiden investointien arvo on imagollisesti suuri, mutta samalla se on meille osa taloudellista liiketoimintaa. Pyrimme kertomaan myös asiakkaille mahdollisimman hyvin siitä, miten tuotamme energiamme.
Puuvillan asiakkaat pystyvätkin pian seuraamaan energiantuotantoa reaaliajassa kauppakeskuksen näyttötauluilta.
Myös Forssassa vihreät teot on huomattu ja tunnistettu viestinnässä ja markkinoissa.
– Uusia tiloja etsivät asiakkaat arvostavat sitä, että kiinteistössä on mietitty energiatehokkuutta ja vihreitä arvoja. Niistä on tullut vuosien saatossa koko ajan vain tärkeämpi näkökulma sijoittumisessa. Uskon, että aurinkovoimala lisää halukkuutta sijoittua Forssan Kutomoalueelle, Juha Avellan toteaa.
Teksti: Johanna Talikainen, Mainossatama Oy
Kuvat: Finlaysonalueen aurinkovoimala, Antti Mikkonen 2023
