Kuvassa Niko Semeri ja Tanja Paksunen
Kun Lahden Askonalueen kierrätysaste jämähti paikoilleen, Renorin asiakaspalvelupäällikkö Tanja Paksunen päätti, että on aika selvittää syyt paikan päällä. Hän lähti kierrokselle jätepisteisiin yhdessä Stena Recyclingin asiakaspäällikkö Niko Semerin kanssa katsomaan, mitä arjen valinnoissa oikeasti tapahtuu, missä lajittelu ontuu ja miten Askonalue voidaan nostaa kohti lain edellyttämää 55 prosentin kierrätysastetta.
Aamupäivä Askotalon jätehuoneessa on hiljainen. Renorin asiakaspalvelupäällikkö Tanja Paksunen ja Stena Recycling Oy:n asiakaspäällikkö Niko Semeri avaavat pahvipuristimen luukun ja nojaavat hetken sen kylkeen.
Tilat ovat siistit, puristimet kunnossa ja astiat tarkasti merkitty – silti Askonalueen kierrätysaste on alle tavoitteen.
– Meillä on hyvät lähtökohdat kierrättämiselle, mutta tulos ei vielä näy, Paksunen sanoo ja lähtee johdattamaan kierrosta eteenpäin.
Tavoite on selvä ja kiristyvän jätelain määrittämä: Askonalueen kierrätysastetta pitää nostaa ja sen eteen tehdään nyt määrätietoisesti töitä, mutta ilman saarnaamista.
Kuva: Askotalon pahvipuristimeen saa jatkossa heittää myös kartonkipakkaukset.
Energiajae ei enää riitä – perinteet haastavat ajattelua
Ensimmäinen pysähdys paljastaa tutun haasteen: energia- ja sekajätettä tulee yhä liikaa. Taustalla on vuosikymmenten tottumus. Lahdessa energiajaetta on kerätty yli 20 vuotta, ja monelle se on edelleen “helppo ja oikea” valinta.
– Kierrätysasteen kannalta energiajäte ei auta. Vaikka se kuulostaa hyötykäytöltä, se on polttoon päätyvää jätettä, Semeri muistuttaa.
Erityisesti Upotalossa syntyy paljon energiajaetta tuotannollisten toimijoiden vuoksi.
Lisäksi käsipaperipyyhkeet muodostavat valtavan jakeen, joka ei nosta kierrätysastetta suuntaan eikä toiseen.
Silti moni energiassa näkyvä kilo olisi oikeasti kierrätettävää materiaalia: muovia, kartonkia ja muuta pakkausjätettä.
Kuva: Askotalon uusi jätehuone otettiin käyttöön vuonna 2023.
Pistokokeet paljastivat: muovia ja kartonkia väärissä paikoissa
Askotalossa tehdyissä pistokokeissa käy ilmi, että vaikka keräyspisteissä on muovipakkauksille astiat, osa käyttäjistä heittää muovit silti energiajätteeseen.
Sama koskee kartonkia –tosin sille ei ole ollut kaikissa jätepisteissä omaa keräysastiaa, joten pakkaukset päätyvät väistämättä energiaan.
– Nyt vuoden alussa mm. Askotalon pahvipuristin vaihdetaan kartonki- ja pahvipuristimeksi. Se vähentää energiajätteen osuutta ainakin jonkin verran, Paksunen kertoo.
Upotalon puristimilla huomataan myös toinen käytännön haaste: kannet ovat auki ja lumisade on päässyt sisään. Näin on niillä jätepisteillä, jotka sijaitsevat taivasalla.
– Lumi lisää painoa. Se vääristää dataa ja kasvattaa kustannuksia. Ulkona olevien puristimien luukut täytyy pitää kiinni, Niko toteaa.
Kuva: Pistokoe Upotalon jäteasemalla paljastaa, että puhdasta pahvia on toimitettu energiajätepuristimeen, vaikka muutaman metrin päässä olisi ollut pahville oma puristin.
Biojäte nostaa Askotalon kierrätysastetta – mutta ei ilman haasteita
Biojäte on ollut viimeisen vuoden ajan Askotalon valopilkku: sen kasvanut määrä on nostanut talon kierrätysasteen yli 50 prosentin.
Biojätteestä tehdään biokaasua, joten jokainen kilo on aidosti uudelleen hyödynnettävää materiaalia.
– Biojäte on kuitenkin vähän kaksipiippuinen juttu. Tärkeintä olisi, että ruokahävikkiä ei synny, Stenan Niko Semeri toteaa.
Biojätteen osalta on myös toinen iso kysymysmerkki. Taloissa syntyvän käsipaperin voisi kierrättää biojätteeseen, jolloin se vähentäisi energiajätteen osuutta, mutta nykyiset bioastiat eivät vedä niin suurta määrää.
– Meillä on hajuhaittojen ehkäisemiseksi biojäte kylmäkaapissa. Jos haluaisimme lajitella käsipaperit biojätteeseen, tarvitsisimme siihen uuden keräystavan, Paksunen toteaa.
– Käsipaperista olisi hyvä päästä ajan kanssa eroon, Tanja sanoo.
Kuva: Pistokoe Askotalon jäteasemalla. Sekajäteastiaan toimitettu jäte oli lajiteltu kuten pitääkin. Oikein lajiteltuna sekajätettä ei pitäisi juurikaan syntyä, sillä suurin osa toimiston jätteistä on kierrätettävää materiaalia.
Upo-talo vaatii erityistoimia – myös valvontaa
Upotalon jätepisteellä Tanja ja Niko huomaavat toisenlaisen ongelman: ulkopuoliset tuovat jätteitä kiinteistön astioihin ja jopa vievät lavoilta tavaraa mennessään.
– Tätä ei voi ratkaista kuin valvonnalla. Muuten kulut ja väärät jakeet valuvat kiinteistön vastuulle, Tanja kertoo.
Kuva: Upotalon jäteasema
Siivoojat ovat lajitteluketjun yksi kriittinen lenkki
Kierroksen lopussa puhutaan ihmisistä. Lajittelu tapahtuu syntypisteessä, mutta myös siivouskäytännöillä on valtava vaikutus.
– Jos siivoojan vaunussa ei ole erillisiä jakeita, kaikki lajittelu loppuu siihen. Siksi vuokralaisten pitää huolehtia omien siivoojien perehdytyksestä, Semeri painottaa.
Sekajätteen määrä toimistoissa pitäisi olla minimaalinen. Oikein merkityt työpisteiden roskikset ovat tärkeä alku.
Kuvassa asiakaspäällikkö Niko Semeri
Data ohjaa nyt tekemistä – ja kohti 55 prosenttia
Renor on tehnyt yhteistyötä Stena Recyclingin kanssa yli kolmen vuoden ajan. Stenan tuottamat raportit antavat Renorille reaaliaikaisen näkymän tilanteeseen.
Neljä eri kiinteistöä – Askotalo, Upotalo, Askonkatu 10 ja KOy Lahden Teollisuuskeskus – eroavat toisistaan, mutta data kertoo selvästi, missä ongelmat ovat ja mitkä toimet auttavat.
– Nyt näemme, mikä toimii ja mikä ei. Se tekee suunnittelusta tehokkaampaa, Paksunen kiittelee.
Stena Recycling tarjoaa kierrätyspalveluiden koko ketjun yritysten arjen jätehuollosta ja lajittelusta kierrätysmateriaalien jalostamiseen laadukkaiksi valmistavan teollisuuden kierrätysraaka-aineiksi.
Yrityksen Lahden palvelupisteissä vastaanotetaan ja käsitellään muun muassa yritysten ja teollisuuden kierrätysmateriaaleja sekä kunnallisissa keräyspisteissä kerättyjä keräyspapereita ja pakkausjätteitä.
Kuva: Semeri ja Paksunen Upotalon jäteasemalla
Matka kohti seuraavaa tavoitetta jatkuu
Valtaosa yrityksistä on omaksunut jätteiden lajittelun keskeiseksi osaksi vastuullisuusstrategiaansa, mikä on erinomainen uutinen.
– Kiinteistön omistajina olemme vilpittömän tyytyväisiä huomatessamme, että kierrätysaste on noussut merkittävästi viime vuosina yhteisten ponnistelujen tuloksena, Paksunen kiittelee.
– Vaikka olemme saavuttaneet jo paljon, niin kiristyvät vaatimukset ja ympäristötavoitteet muistuttavat meitä siitä, että työtä on edelleen edessä. Jatkamme innolla matkaa kohti entistäkin tehokkaampaa ja kestävämpää jätehuoltoa tulevina vuosina, Tanja Paksunen toteaa.
– Kiinteistöjen lajitteluohjeet on päivitetty vastaamaan 1.1.2026 voimaan astuvia muutoksia ja tulemme järjestämään vuokralaisasiakkaille jäteinfoja. Ensimmäinen jäteinfo järjestetään vielä tämän vuoden puolella, Tanja kertoo.
Vuosi 2026 tuo näkyvät muutokset
Tammikuusta 2026 alkaen Askonalueella otetaan käyttöön useita konkreettisia parannuksia:
- Askotalon pahvipuristin muuttuu pahvi- ja kartonkipuristimeksi.
- Askonkatu 10 -kiinteistössä ei kerätä jatkossa energiajätettä. Kiinteistön jätepisteeseen lisätään muovipakkausten keräysastia.
- Upotaloon lisätään kartonkipakkausten, lasinkeräyksen sekä muovipakkausten keräysastioita.
- KOy Lahden Teollisuuskeskuksen jätekatokseen lisätään muovipakkausten keräysastia.
- Upotalon puujätteen syntyä ja kierrätysmahdollisuuksia selvitetään.
- Seka- ja energiajätteen valvontaa tehostetaan kaikissa kohteissa
- Ulkona sijaitsevien puristimien kannet pidetään jatkossa kiinni, ettei lumi ja vesi pääse satamaan puristimien sisään
Kaiken pohjana on selkeä viesti: jos lajittelu onnistuu kotona, se onnistuu myös työpaikalla.
– Jokainen pienikin muutos kertautuu. Se on ihan konkreettista matematiikkaa, Paksunen hymyilee.
INFO
Jätelain kierrätystavoitteet pähkinänkuoressa
Suomen jätelaki ohjaa kiinteistöjä ja yrityksiä vähentämään polttoon päätyvän jätteen määrää ja lisäämään materiaalien kierrätystä. Tavoitteet kiristyvät portaittain:
- 2025: yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 55 %
- 2030: kierrätysasteen on noustava 60 %:iin
- 2035: tavoitetaso on 65 %
Tavoitteet koskevat sekä yrityksiä että kiinteistöjä, ja ne liittyvät EU:n kiertotaloustavoitteisiin.
Energiaksi ohjattu jäte ei nosta kierrätysastetta: vain aidosti materiaalina hyödynnettävät jakeet – kuten kartonki, muovipakkaukset, metalli, lasi ja biojäte – lasketaan kierrätykseksi.
Siksi polttoon menevän sekajätteen ja energiajätteen määrän vähentäminen on avain kierrätysasteen paranemiseen.
www.stenarecycling.com/fi
Teksti: Johanna Talikainen, Mainossatama Oy
Kuvat: Photodance Valmela
