Renor toteuttaa kestävästi ja vastuullisesti asiakaslähtöisiä toimitilaratkaisuja historiallisissa kaupunkikiinteistöissä. Tänä vuonna tuli täyteen 20 vuotta Renorin historiaa nykyisessä omistuksessa.
Renorin historia on yhtä vaikuttava ja pitkä kuin suomalainen teollisuushistoria. Renorin omistamissa ja kehittämissä historiallissa kiinteistökohteissa Lahdessa, Vantaan Tikkurilassa, Forssassa, Porissa ja Porvoossa on aikaisemmin kudottu kangasta, valmistettu vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja sekä painettu kirjoja.
Renor on onnistunut löytämään uutta käyttöä vanhoille kulttuurihistoriallisille teollisuusrakennuksille, jotka ovat myös merkittävä osa kaupunkien ja kaupunginosien identiteettiä.
On siis näiden paikkakuntien ja kaupunginosien onni, että Renor on tarttunut haasteeseen ja lähtenyt luomaan niihin uutta elämää.
– Tällaisten vanhojen teollisuuskiinteistöjen kunnostaminen ei ole mikään yksinkertainen juttu. Mukana on aina Museovirasto, joka määrittää mihin ei saa koskea ja mitä ei saa muuttaa. Usein se on vähintäänkin ulkokuori, mutta joissain tapauksissa myös sisätilat, kertoo Renorin toimitusjohtaja Marko Liimatainen.
Vanhan saneeraaminen ei myöskään rakennusprojektina ole yhtä suoraviivainen, kuin uuden rakentaminen. Muuttuvia tekijöitä on vaikea ennustaa ja hankkeet ovat täynnä yllätyksiä myös taloudellisessa mielessä.
– Vanhat rakennukset ovat monesti hyvin kestäviä, vanhat paikallaan muuratut tiiliseinät ja paikalla valettu betonirunko toimivat pomminvarmasti. Massiivitiiliseinät ovat myös kosteusteknisesti toimintavarmoja. Vanhat rakenteet saattavat kuitenkin sisältää myös todella pahoja rakennusvirheitä, kuten savipatjan päälle rakentaminen ilman paalutusta, Liimatainen kuvailee.

Energiaa maasta, auringosta ja varastoista
Renor on ollut monissa energiavalinnoissaan ja -hankkeissaan edelläkävijä.
Lahden Askonalueella orsivettä eli varsinaisen pohjaveden pinnan yläpuolella maaperässä olevaa vettä hyödynnettiin viime vuosisadalla alueella toimineen metallivalimon tuotantoprosessien jäähdyttämiseen.
Tuotannollisen toiminnan lakattua Askonalueella vuosituhannen alussa orsivettä ryhdyttiin hyödyntämään ensin pelkästään serveritilojen jäähdytykseen. Myöhemmin lämpöpumpputekniikan avulla vesivarantoja alettiin hyödyntää myös tilojen lämmittämiseen.
Saadut kokemukset orsiveden hyödyntämisestä synnytti vuonna 2015 ajatuksen myös syvemmällä Salpausselän rinteen maakerroksissa virtaavan pohjaveden hyödyntämisestä.
Syntyi Suomen ensimmäinen ATES-järjestelmä (Aquifer Thermal Energy Storage). ATES-järjestelmä käsittää kaksi 50 metriä syvää lämpökaivoa, jotka on yhdistetty toisiinsa lämmönsiirtimen välityksellä.
Talvella toisesta kaivosta ylös pumpattu vesi imeytetään lämpöenergian talteenoton jälkeen viilenneenä toiseen kaivoon. Kesällä pumppaussuunta vaihdetaan, jolloin viilentynyttä vettä hyödynnetään jäähdytyksessä.
– Perinteisen lämpökaivoihin asennetun kollektoriputkiston käsittävän geoenergiajärjestelmän käyttö aloitettiin Porin Puuvillassa jo yli 10 vuotta sitten. Sama järjestelmä otettiin käyttöön sittemmin myös Tikkurilan Silkkitehtaalla.
– Kesäaikaan tapahtuva lämpöenergian kierrätys takaisin maaperään on tärkeää, jotta maalämpökaivot eivät mene pitkässä juoksussa jäähän, toteaa Marko Liimatainen.
Aurinkoenergiaa hyödynnetään laajasti Puuvillassa ja Forssan Finlaysonalueella, joiden vaiheittain toteutetut aurinkovoimalat tuottavat tällä hetkellä vuodessa yhteensä 1300 megawattituntia energiaa. Määrä vastaa 70 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista energian tarvetta.
– Kiinteistöissä ylivoimaisesti merkittävin hiilijalanjälkeen vaikuttava asia on energia. Uusiutuvan energian investoinnit vähentävätkin merkittävästi toiminnan hiilijalanjälkeä, toteaa Liimatainen.
– Olemme myös kokeneet järkeväksi hyödyntää auringosta saadun energian omissa kohteissamme. Tuotamme energiaa siis lähtökohtaisesti omaan tarpeeseemme.
Uusin energiainvestointi on Puuvillaan hankittu yhden megawatin kokoinen energiavarasto. Se toimii Fingridin reservimarkkinassa sähkön tuotannon ja kysynnän tasaamiseen. Toinen vastaavan kokoinen energiavarasto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2025.

Kestävää kannattavuutta
Renorin arvoihin kuuluvat kasvollisuus, kestävä kannattavuus sekä ihmisten ja ympäristön kunnioitus.
Kasvollisuus näkyy siinä, että Renor ei ole vain sijoittaja, vaan aito toimija, joka paikallisesti toimien hallinnoi ja ylläpitää kohteitaan itse. Toiminnan on oltava kannattavaa ja se tehdään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen – Renorin kohteet on rakennettu elämään ja tuomaan vakaata tuottoa.
Ihmisten ja ympäristön kunnioitus näkyvät rakennusperinnön säilyttämisenä ja ympäristön kannalta järkevien valintojen tekemisenä. Historiallisten rakennusten säilyttäminen ja saneeraaminen mahdollisimman vähän purkamalla on energia-asioiden ohella keskeinen osa Renorin ympäristövastuuajattelua.
– Paras palaute tulee kiinteistöjen käyttäjiltä ja paikallisilta ihmisiltä, jotka usein hämmästyvät, kun näkevät mitä vanha tiilikuori kätkee sisäänsä.
Tällä hetkellä Renor kehittää edelleen kohteitaan Lahdessa, Porissa, Forssassa ja Porvoossa. Aikojen saatossa kohteita on ostettu, mutta myös myyty pois.
– Meille tarjotaan kohteita ostettavaksi jatkuvasti ja kyllä me myös pidämme sensorimme auki mielenkiintoisten kohteiden kohdalla. Renorin ydinosaaminen ja olemassaolon tarkoitus on vanhojen kohteiden muuttaminen uuteen käyttöön ja siihen me jatkossakin ensisijaisesti keskitymme.

Renorin juuret ja vastuullisuuden virstanpylväät
Kiinteistökehitys- ja kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy:n taustalla on huonekaluyhtiö Askon aikoinaan tyhjenevissä teollisuusrakennuksissa aloittama kiinteistöliiketoiminta.
Asko Kiinteistöt -yhtiö vaihtoi nimensä Renoriksi vuonna 2001. Vuonna 2004 yhdeksän omistajan ryhmä osti Renorin.
Viimeisen 20 vuoden aikana Renor on tehnyt paljon innovatiivisia ja vastuullisia energia- ja muita investointeja.
2004-2013
- Askonalueen kiinteistöjä kehitetään voimakkaasti. Alueelle rakentuu kaukokylmäverkko ja rakennusten kiinteistötekniikkaa uudistetaan laajasti.
- Upotalon ympäristön pima-tutkimukset ja toimenpiteet 2006
2016
- Askonalueen pohjavesienergia (ATES) -hanke käynnistyi 2016, ensimmäinen kaivo otettu käyttöön 10/2017
2017
- Porin Puuvillan aurinkovoimalan ensimmäinen vaihe valmistuu
2018
- Askonalueen pohjavesienergia (ATES) -hanke, toisen pohjavesikaivon rakentaminen ja käyttöönotto
2020
- Silkkitehtaan geoenergiahanke
2022
- Yhtiö varmistaa ostamansa sähkön alkuperän hankkimalla alkuperätakuut, joilla varmennetaan, että sähkö on tuotettu uusiutuvista energialähteistä, yhtiön hankinnan mukaisesti pohjoismaisella vesivoimalla.
- Yhtiö toteuttaa ensimmäistä kertaa hiilijalanjäljen laskennan toukokuussa 2022.
- Ensimmäinen vastuullisuusraportti julkaistaan.
2023
- Forssan Finlaysonalueella otetaan käyttöön marraskuun puolivälissä 1200 paneelin aurinkovoimala, jonka sähköntuottoarvio on noin 550 megawattituntia vuodessa.
- Porin Puuvillan alueella toteutetaan jo olemassa olevan aurinkovoimalan laajennus lähes 1000 paneelilla, jonka johdosta aurinkovoimatuotanto Puuvillassa nousee arviolta yhteensä 750 megawattituntiin vuodessa.
2024
- Puuvillaan ensimmäinen energiavarasto käyttöön. Toisen energiavaraston käyttöönotto alkuvuodesta 2025.
> Lue lisää Renorin vastuullisuudesta
Teksti: Johanna Talikainen, Mainossatama Oy
Kuvat: Porin Puuvilla Oy / Kauppakeskus Puuvilla Oy / Renor Oy